Malttamaton kaikes olen äkistikin jalkaapolen erimieltä monissa oltais juttuin lonissa. Kontrolli se äkkii pettää tunnonsyrjää alkaa kettää vääriäkin liputan haut tollost niputan. Enkä kelpaa mallitöihin reklementtei laittain vöihin ähisen ja puhisen itsemoitteis tuhisen. Vartunta ei vähää sovi aukona jos jonnein ovi ukosta ei kyttööseen äkist uiksii myttööseen. Naamaa auon vääriskohdin luontaista ei mulle pohdin juuri nyt, tai ensinkään aiempiini helpost jään. Tuota ei voi moni sietää hankaluudestain jos tietää viitteistä jo ärähdän muiltakuulolt tärähdän. Luonnettain en muuksi muuta vinoon vetää äkist suuta eikä jarrui nolotteel silmänseudut vaik ois veel. Huoli rinnast rutistelee vaitotyylil mutistelee sen sun seitsii vaivoja kiristmässä aivoja. Juttui eessä, sekä takan plaraillessa kokupakan kaskessa siel kantoja toivois anteeksantoja. Syyllistynyt olen moniin yltämättä minkäänloniin raakileista rapsutan yht ja samaa kapsutan.
Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu