Ihan kaikki vanhenemme mones mieles anhenemme luonnonlaki määrittää kankeammin häärittää. Noissa nahois täytyy olla erimielt vaik oisi polla taaksepäin ei kulkua ymmärrettäis sulkua. Havitteluu voi kyl jatkaa jopa joten pitkinmatkaa kompasteitkin tiedossa röpölteenä siedossa. Unohtelu vuosis lisii et jop ollaan keskel pisii haentamme hukaten paatin karil pukaten. Olematoist ylpeilemme vastavalos kylpeilemme niinkuin naatti juurekses alla'pinnan suurekses. Älpä heitä pahaa puhet siitä tulee varmaan nuhet rattahissa ronksuillen yhtäpäätä honksuillen. Leikilläkin aina tausta riippuellen huvinhausta vaarattomast vaikeaan isoäänest haikeaan. Tekemiä tahdonkanssa jopa juontuu jujust tanssa uneluus ei väsytä katumieli räsytä. Voishan olla itsel malli että järjestykses halli moitteensanaa sanomat nenust verta anomat. Kuka hyväns pääsee pitkäl riittäessä vastasitkäl arvoja kun noudattaa älyperäst soudattaa.
Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu