Pinteest tarvii ulospäästä olentaasi huolilt säästä näe valon kajastus unho älyn rajastus. Aina löytyy kivaa uutta hakiessa tilaisuutta eikä nurjiin nukutu kiiltokrääsään hukutu. Lämmin mieli edesauttaa maaliinpääsyy tehost tauttaa älä hyvii alenna itsekkyydel valenna. Toinen toistaan tarvii täällä yksinään ei parast näällä järjenkäyttö sallittu poistu lopus hallittu. Korskeus ois taaksepoistuu sillämielel maasto soistuu vaaranpaikkoi pelkäillään ovii harmeilt telkäillään. Mestariks ei mitään mahtoo häneks joka päältäkahtoo tuppisuuna rivissä kolistellen kivissä. Muistais aina ohes leikin arjen keskelläkin veikin tuskantunnot vähenis etääntyisi missä pis. Vikatielle viertymällä sisin siinä hiertymällä tukoksia turnuttuu lampsiminen purnuttuu. Kaikkea ei äkist miellä itseltäsi ylpee kiellä jos se suinkin rajoissa uupu omis hajoissa. Neuvot eivät ole toimii missä muas lihasvoimii puuhan alkuun passailee mit nyt milloin rassailee.
Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu