20131117-Tulkinteita

 

Voimat valuu ukon kehost
puhetkaan ei mistään ehost
kaikes väsy yllättää
noitumuksil myllättää.
Aamutoimiskin jo naatti
ihan nollas aikaansaatti
persamuksil, löhöömään
reseptinhän tunnen tään.

Eikä erheest ainoost luulee
haittaisist kun hönkii, tuulee
kone epätasassa
ihme et viel kasassa.
Ominavuin eväinlöytö
safkanääreen innoin töytö
kupu tuosta viruttuu
useesmieles piruttuu.

Liikakiloi kantamalla
haitoil tietä antamalla
väkist tuntoo tukistaa
erikonsti kukistaa.
Näillä nähdöin valuntoja
sielunsyrjän kaluntoja
äijä, vastaa teoistas
onnisteist ja seoistas.

Mille raiteel asettunut
pulssi tuossa tasettunut
vähäiselle passeli
yrittelyist hasseli.
Tuntematon suuri onni
lähituttu taasen ponni
jossa mitat hukassa
rikkaroidut kukassa.

Hetkin johkin jonotetta
sointuvuudelt monotetta
vänkrääviinkin vilahteit
hälykelloin kilahteit.
Aina toki nöyrän muistain
korskeuden hitsiinpuistain
uutta tullee jonossa
lyijyä vaik monossa.


Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu