20131024-Kapoisissaan

 

Ikää kertyy vaivat nuortuu
turha luulla selkä suortuu
käppyrämmäks kääntyilee
sama miten ääntyilee.
Vuodet vanhii tullessansa
sinisilmäl luullust ansa
rutiinikin rapaantuu
ote juttuin hapaantuu.

Hyvä kunhan joten sujuu
totuttua latuu ujuu
einet aamuin ahmien
päiväns muistois lahmien.
Sieltä löytyy laitoil kahvat
joustamukset järsyil vahvat
nakerretta pelkäämät
uksii tuloilt telkäämät.

Ylellist ei edes mielis
höntsänöinnistähän kielis
vateriin vaan varvistain
tuikitärkeit tarvistain.
Pitkästyyn jos tosis alkaa
kaiveluttaa silmäst malkaa
tää on mulle parasta
yhdeltkään ei varasta.

Urkkomistkin osin menee
pystymätön eessä enee
jääköön kun on koppaamat
persust pikeen roppaamat.
Aukee ovet oivalteille
sielunpuolen hoivalteille
tukkimatta tuloja
kaukaakiertäin kuloja.

Ylpeilyl ei edes pohjaa
Mestarimme paattii ohjaa
nöyrempänkin nautitaan
hiljal höpöö tautitaan.
Eikä jästist jukittele
sanasorjil kukittele
riimitteit vaan rustailee
keinollansa lustailee.

Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu