20131015-Osaamatta

 

Moni juttu liian jyrkkä
että oheen siitä tyrkkä
vanhana ja vajaana
älypuoli hajaana.
Jonkun kerran yrittelee
perilpääsyy pyrittelee
sitten sisu särähtää
roskiin saanto tärähtää.

Pitäkööt nuo konstisensa
eihän mulle selvää mensa
ukkovanhan vaellan
näitä tylsii jaellan.
Muistikin on pärekori
aiestkaan ei ryskäori
takarivin tallaaja
joutoisien mallaaja.

Opittu kyl kallos pysyy
tosin tovin aikaa kysyy
pulpahtaen esille
homma selvil vesille.
Tiedonmäärä toki pieni
haparoivaa hauntieni
koulut etäält kierretty
leikkimäl väh hierretty.

Soittopeli polvel lauloi
tuolla juttujansa pauloi
itsetehtyi tarjosi
leipätyö väh varjosi.
Plari eessä viivattuna
kimppuhun kuin riivattuna
mapit tuossa lihosi
uutta jatkoks kihosi.

Konsertteikin useet kerrat
naurelivat varmaan herrat
äijä puhkuu onnesta
pykytyksen ponnesta.
Hermostutti viikkokaudet
aivoissa ol turhaa haudet
jälkeen tuntui tyhjältä
rutisteisen nyhjältä.


Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu