Paljot vuodet repussamme tuoli alla pepussamme yrte kun on lopussa kiiruuntarve topussa. Erilaista oli ennen liepeetleväl kuni mennen hommailua haettiin siihen jopa paettiin. Aika kului joutuisasti iltahuutoon ihan asti rentouduttiin leväten nurjat mietteet eväten. Karjankanssa tuskailuja sonnan rehuin kuskailuja maidonpaljoo toivoen eläinkuluist voivoen. Monenlaista oli huolta talututtu varjonpuolta yksinäistä yltäjää harrasteista kyltäjää. Nappisest ei aina mennyt selitä tuot tarkkaan en nyt looteruutta joukossa viihtyy uuninloukossa. Orpouttahan tuot koki jaksan yli, sitä hoki äksystikin äännellen turpaa torvel väännellen. Litasissa menonpuitteet kölin'alta joskus uitteet rintaa riutu rutisti havannointii kutisti. Viisaammaks ei virittäydy röyhyrähjäks kirittäydy jononperäl lullittu älynvähil mullittu. Sekundoista enin saanti nahkeampaa ilost'jaanti tuolla tarjol tunguttu viihtyämme hunguttu.
Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu