Ärtyisänä usein olen henkisesti jalkaapolen kropassa kun risaista miten metkast kisaista. Etukäteen pyydän anteeks jot ei jäisi tunnol kanteeks särkemällä suhteita vastaanotan nuhteita. Hermo prakaa yllättäen latomuksii myllättäen ihan väärää toimintaa tuon sit jälkeen roimintaa. Osais olla kaikkein mieleen eikä särmii turhast kieleen noin ei peruu tarvisi kelpoi kokoon varvisi. Tujahtelut mulle tuttuu siljaan syntyy silloin ruttuu varmoi luonnevikoja roiskittaissa likoja. Hyvää haluis muille juuri linjattomast ero suuri problemoiden höntösti Suomeks sanoin pöntösti. Eipä kupeel kulkijoita nautinnuksil sulkijoita merkitty on menossa valmiiks takakenossa. Uskonpuute puristelee henkisesti kuristelee rikkinäistä roitua epäkelpoo hoitua. Silti siinnyst lähentyisi taakka niskast vähentyisi konsti ei kyl tiedossa piilonpelkoo siedossa. Nurjaa niskast riipimällä kotonurkis hiipimällä annanteissa parantuis ynnäpuoli varantuis.
Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu