20130910-Lohjoilua

 

Ärtyisänä usein olen
henkisesti jalkaapolen
kropassa kun risaista
miten metkast kisaista.
Etukäteen pyydän anteeks
jot ei jäisi tunnol kanteeks
särkemällä suhteita
vastaanotan nuhteita.

Hermo prakaa yllättäen
latomuksii myllättäen
ihan väärää toimintaa
tuon sit jälkeen roimintaa.
Osais olla kaikkein mieleen
eikä särmii turhast kieleen
noin ei peruu tarvisi
kelpoi kokoon varvisi.

Tujahtelut mulle tuttuu
siljaan syntyy silloin ruttuu
varmoi luonnevikoja
roiskittaissa likoja.
Hyvää haluis muille juuri
linjattomast ero suuri
problemoiden höntösti
Suomeks sanoin pöntösti.

Eipä kupeel kulkijoita
nautinnuksil sulkijoita
merkitty on menossa
valmiiks takakenossa.
Uskonpuute puristelee
henkisesti kuristelee
rikkinäistä roitua
epäkelpoo hoitua.

Silti siinnyst lähentyisi
taakka niskast vähentyisi
konsti ei kyl tiedossa
piilonpelkoo siedossa.
Nurjaa niskast riipimällä
kotonurkis hiipimällä
annanteissa parantuis
ynnäpuoli varantuis.

Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu