Pakko tottuu toisenlaiseen eväänhakuun moisenlaiseen nyt tuo kotiin kannettu muittenhuoleks annettu. Se on vähän urkkomjuttu hyllyniääreen ettei kuttu luotettava lähtöisiin vasta koton nähtöisiin. Iänpaljo tätä tuottaa kavereihin pakko luottaa eikä antii epäillä hoterosti lepäillä. Ongelmia on, ja tulos akkunasta vilhuin ulos takaperoi toimimat fölist karus voimimat. Ulkopuolt ei tiedä lähtöi jarrutetun näitä nähtöi raiveleitten riipimää velton kehoon hiipimää. Nuorena ol eri pulmat hiertävinä terot kulmat lähit jäikin noutumat satamaansa soutumat. Yhä sama seinä eessä silmätkin tuost hetkin veessä rehellistä tunnustaa mikä parhaint hunnustaa. Aina toiseks tyrkättynä rannat umpi jyrkättynä katsein tänne kääntymät hymyn huulil vääntymät. Totisenhan torvi olen etikettii jalkoinpolen vuorovetoo varttuisi siihen syöttiin tarttuisi. Myöhäistä kyl linjaa muuttaa arkiseensa ukon luuttaa jos on leipää pöydässä harrasteita löydässä.
Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu