Uudistumaan uskomalla ei oo pettymyksens alla tietää, nousuun tukia petraamassa hukia. Alamais vaik vaeltelis onnemmassa olos elis portaillaan voi venyä älypuolkin enyä. Lusperuushan laiskotteluu hyväin sivuun paiskotteluu miten kultaa kertyisi nollatyylil vertyisi. Rikas mieli keinoi antaa yhä tähyy taivaanrantaa kiinnekohtii hakien toimitteiksi vakien. Vähempääkin sietämällä kohtans rivis tietämällä enennettä esillä puljatessa vesillä. Tykityst ei aina tarvi silti kohoo uusi varvi ihmislapsen onneksi huomisille ponneksi. Hirmust kynä tushii työntää vaikeaa on mahdist hyöntää toisenlaiseen tottunut loppuneena pottunut. Kuulapäät ei makuul anna vaakatasos loppuu manna naarmua vaan paperiin laittain touhun haperiin. Ilmiselvii vanhan vaivoi pakko herätellä aivoi riimin että rustaisi harmaatansa lustaisi. Jotenkuten joutumista näppituntu noutumista ettei kukaan kieltele vastavirraks mieltele.
Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu