20130713-Kulunkiertoa

 

Huono olen mitään varttuun
äkist mielin sarviintarttuu
kyttäämään ei rupeais
tuot vain sipsust kupeais.
Ostokuume jos se syntyy
unihinkin helpost kyntyy
sivuunpääsy laukaisee
ukset uusiin aukaisee.

Mikshän olen tämänmoinen
vastaavast ei luullust toinen
rasittavaa raahnua
pielihinsä kaahnua.
Eukottakin syystä jääty
noloontilaan tähän pääty
uskottavaa erhettä
ilman mitään perhettä.

Äijänraakiks rutistunut
haave halvaks kutintunut
ison talon nurkissa
huomeniaan kurkissa.
Loppuliu'us ehk tää taru
monin kohdin kylmänkaru
valonpilkkeit niukasti
pätemistä hiukasti.

Virheisyyksiin usein lankes
yksitoikko tuohon kankes
tarkoitus vaik toimia
helmiaiheit poimia.
Nollanvierest itsens tapaa
kuvitelmis kosolt rapaa
takapajuun taipua
varhempien kaipua.

Puuttuu näyttö sekä voima
seurauksen mielensoima
raiveleihin ripustu
jononhännil vipustu.
Olkoot laitot touhunloppuun
sinne jos ei enää hoppuu
ärsyminen unohtuu
niinkuin toki kaikki muu.

Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu