Kirveleehän tämä syrjä ystävist kun ulosnyrjä ovi heist ei aukene rennommuuteen laukene. Monta vuotta ollut tätä henkisest jo pieni hätä veljen petiin jouduttuu hospitaaliin nouduttuu. Tällainen on orvon osa läheisistä luttu posa niinkuin tyhjäs tarpoisi voitottomii arpoisi. Oma vähä tähän ajoi lähtemiset tyystin rajoi esteet eessä yleni jonninjouto syleni. Montunpohjalt pilkistellään horiskoa tilkistellään uppo ettei yllättäis kauhu kaikkee kyllättäis. Sankaruus ei tänne ehdi älyyminen siten lehdi paariassa puuhataan juur sit niukkaa nuuhataan. Joku voisi moitin heittää ukkoparal vedet keittää persahillas pysyile viisaammilta kysyile. Erheisyys on mulle tuttu astialle sinne kuttu häpeästä hukkana ulommaksi pukkana. Ylikoron vähyyttäni tuotkin pärstän nähyyttäni karkeast kun tähtäilee nukkavierust nähtäilee. Ällipuolen etsimistä vääräin viestein metsimistä ainakin saa yrittää tantalustaan syrittää.
Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu