20130510-Itsetuntemaa

 

Vähäisyytens myöntämällä
sitä tilaa hyöntämällä
päivät kulkee iltaansa
jonotteiseen siltaansa.
Luulemat ol joskus kohol
hönttämöiselläkin tohol
koht taas rauhaans ryntäsi
olettelut myntäsi.

Useenkerran sitten tätä
äijäpaha hönttyys jätä
sul ei suksi sujua
nupissakaan tujua.
Haaveistani haeskelin
todentullen paeskelin
ympyrä siin sulkeutui
parii vailla kulkeutui.

Tuota rataa sitten mennyt
korjailemaan rupee en nyt
viljalt siinä miinusta
haittaisien tiinusta.
Selitellä toki koitin
mit nyt sillä sitten voitin
ulkona yh joukosta
talkoohengel poukosta.

Käsilsaatui jalostettu
huomentamme valostettu
nuotteitehden, sanaillen
turhemmuuttaan manaillen.
Oispa kykyy kerrannaisest
irti ottais edust maisest
rivittäen reilusti
ettei tälleen heilusti.

Muistinraakki sekin pätkii
tärkehiä taakseen kätkii
nimissä juur pahimmin
rinnanredus ahimmin.
Nöyrää poikaa siksi olen
arkisissa aatteis polen
tyyty usein tukossa
juur se parhain lukossa.

Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu