Soraan syntyy tähtituiket auringost kun esilpuiket enkä yhtään liikaillut puolisöhlöst tsiikaillut. Luonto tarjoo vaikka mitä ymmärrettäis jujuu sitä Ihmeinen meil Antaja kuormiemme kantaja. Heräämäs taas vasta paras elanto on ilmainvaras pelloil laiho levittyy olo tietyst kevittyy. Meri välkkyy hopeoita laineenpoikii nopeoita riemu mieleen rynnistää sydämest ih ottaa tää. Nurmi vartoo venymistä kosteuden enymistä puut viel vailla takkia myöhän kevään pakkia. Onnensuuntaan olotila tieten ettei tuosta pila viserteitä kuunnellen ilonpaljoks muunnellen. Usein halpaa haennassa maneist tyhjä olonkassa tuolta kipin keveemmäl raiteelle sil leveemmäl. Ylhä antaa tuohon aseet petraantuvat väkist taseet hangoittelu haittana kehityksen taittana. Autettaisiin missä voidaan heleästi hyvyyt soidaan lainehille lauhojen tykästyksis rauhojen. Pikkupiirteit huomatessa tietoisuuden puomatessa ootto ei se turhissa kuten itkunpurhissa.
Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu