Pyykit pesuun, klapei uuniin tämän aamun kuuluu duuniin vaivasel väh vikuraa selkäparka kestää saa. Enimmälti loikoilua höppänyytens oikoilua asiaa ei nimeksi unhokin jo pimeksi. Jätkäthän ei tähän suostuis kylilkäymät taito ruostuis sohvalt perä-ääniä takamusten lääniä. Härskei juttui poppois kuulis rippilapseks itsee luulis ilma hajuist sakea vatsakaasuist makea. Oudolt tuntuis tuolla olo umpisuisna homma nolo nurkan mieltää kohdakseen lepoisemmaks johdakseen. Ajatteita täällä syntyy pinnanlähel aura kyntyy riimiroituu rivittyy tie kyl nyt jo kivittyy. Muistipuolen mutkat vähis entisjäljil kulkuu nähis piisais pyssys paukkuja täyttäis värssyil laukkuja. Vierasta ois mestaroida älyisemmin testaroida oppi kun se antumat nollanlähel kantumat. Itsepiinaa tää ei ole yhtäkään en varpailpole tok myös toisiin nojailen riimitteis kun rojailen. Löytymyksii jostain juontuu arkikäyttöön että suontuu pitkään kaikkee kantunut nälkäsieluks antunut.
Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu