20130219-Alaoksilta

 

Kenpä muistais vanhaa miestä
jok ei tiennyt onnenstiestä
yksinänsä valuili
pienesti kun haluili.
Teki työtä minkä ylti
hitunen jo henkeekylti
kirjoittel ja soitellen
mistä viihtyy koitellen.

Perhettä ei tietystikään
mallannut ei linja mikään
soukkaista ol soudanta
arjenharmaast noudanta.
Lapsena ol niinkuin muutkin
raikui siinä rannanpuutkin
vedessä kun melskattiin
ruotsiks'sanoin elskattiin.

Sit jo astui kuvaan huoli
isä meiltä nuoren kuoli
tulopuol ol tukossa
hilkkuinhelke hukossa.
Kananmunii sekä voita
naftist saantueli noita
metsänmyynti estetty
sitä pitkään kesketty.

Maidost tuli perustuote
verorahain löydöst luote
karhukin kyl vieraili
tunnonsyrjii hieraili.
Nikotiinin nautist kärsi
pienist penneist se viel järsi
tupakoinnin rappiot
esiinnosti tappiot.

Onneksi ei tärkeeks viina
lähes suurin ihmispiina
huumeist edes tiedetty
aatost moiseen viedetty.
Ikää saatu kaikki kosolt
estyneenä tok jo posolt
jarrutetta tarvitsee
suunapäänä ettei mee.

Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu