20130214-Hutihommia

 

Ilmaisuhun mulla haluu
sen juur verran mieltä kaluu
haittapuolii rungossa
miettimii et tungossa.
Yksinäisyys, sekin painaa
kuvitteilta hakee lainaa
ettei tyhjään tyrity
pimeyteens syrity.

Keinoinhakuu, jopa juuri
perilpääsyn nälkä suuri
arkisella asenteel
havaintojen tasanteel.
Luisumia laittamuksis
sörkenteisis haittamuksis
uunomaisest yrittää
vuoriansa syrittää.

Aiheita ei oksil riipu
jotkut keskosiksi hiipu
älyn tukee antamat
karunsorttei rantamat.
Uppoherkkää haennoissa
täällä vanhas kotikoissa
orpona kun oleilee
ihmek se et koleilee.

Äidin mentyy, harmaat riitti
emoansa henges kiitti
tuskailles taas turisi
vähistänsä purisi.
Mikä minä, osaamaton
kulttuuria posaamaton
hanurpelil haastaja
palkein leväl raastaja.

Sekin sammui, iänmyötä
enemp vaikka hengentyötä
nuotinnäplöö nahistui
kyllästymäst ahistui.
Joutavuuden jonontoja
hitsiik tuosta, sanontoja
vaakatasos virutaan
saivarrellen pirutaan.

Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu