Tuskailija kyllä olin hyviitapoi jalkoinpolin ärtyväinen häkkärä monenmielest käkkärä. Vastuita kun eteentyöntyi noitten alle pakostmyöntyi epätasaa taidoissa sujuvinta vaidoissa. Menneit ovat ruutivoimat korvis kaikuu tinninsoimat polul pyörti esteitä rasittaen kesteitä. Osannut ei tuntoi peittää silloin juur kun alkoi keittää rätisemään rupesi tantalustaan kupesi. Nyt on ikää toisiljakaa aattelu ei silti vapaa kehos monii runteita tiukkaamassa tunteita. Neuvojia kyllä piisaa laihdunsuuntaan ketkä viisaa suurta vatsaa kantelen tuittutöksyi antelen. Pääsin eroon savutteista nikotiineil kavutteista viinaan yhä tarttumat siellä haitat karttumat. Ihmissuhteit löytämättä hunajaisiin töytämättä orvon olen osassa naftit hilkut posassa. Uunoks voivat jossain haukkuu sättivät et seinätpaukkuu kuulomatkaa kauempaa moitemessut auempaa. Laittumuksist puuttuu loisto haittana ehk samantoisto ainkin tuonne valua pilaamassa halua.
Pentti Pohjola 20141231 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu