Tunkua on tällä saral ajatukset uutta haral yhdenlaista yritet siinä maaliinpyritet. Kukkia ei jalkainalla harmaisest vaan huomeentalla älyst irti oloa jelppailemas poloa. Luulemien laittoi riviin pirstaloitu monet kiviin ulapoitten äärillä negatiivei häärillä. Mallinnettu kapeasti innonvaroin, apeasti ilmast lähes koppaamal rytökasaan roppaamal. Vihoteltu vähistämme umpeisesta nähistämme priimaa ettei pursuile ikivihreest tursuile. Haapuloitui haentoja järkevyyksist paentoja takimmaisna menossa lähes selkäkenossa. Ylenteisiin yltämättä kiitoksien kyltämättä maassa jalat tiukasti havinaa vaan hiukasti. Rapsutellaan loittamuksii puisistpääsyn voittamuksii lyytiltä jop kysyä taka-alal pysyä. Präniköittä röhnäellä useeskohdas köhnäellä väärinpäisten varassa innoin sormet harassa. Sitten tulee kadunkohta häpeilemän haittaanjohta arkioloon asetti kuohut kaikes tasetti.
Pentti Pohjola 20130129 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu