20130110-Anto-ottoa

 

Varokeino tarttuu pännään
tällätavoin yleens männään
kohtapaikan sanonta
murtehisen janonta.
Ei ees osais pudast kieltä
oisko edes moises mieltä
antaa tulla vapaasti
ilmanvaivaa hapaasti.

Älyköt saa juonitella
kiemuraisiks suonitella
tarkoitan mit hölisen
jarruttomast pölisen.
Uskonet mun marinoita
sydänrehtei tarinoita
riveihin mit ripsuttuu
päivittäisest hipsuttuu.

Ilman tukee, perhehyvää
silmäelty sihtiin jyvää
kuvitteitten pyssyllä
unelmaisel syssyllä.
Pelko monest kyttimässä
vikaliikkein lyttimässä
anteeksi et uskalsin
havittein kun tuskalsin.

Riutuis raukka näkemyksit
sydänalan käkemyksit
avo-ovin ajellaan
ylikuohui vajellaan.
Harteilla kun iänpaino
tarvii olla tilas kaino
ettei runkoo rutistais
oloo kapee kutistais.

Saantamuksii haalimalla
perinnettä vaalimalla
nollantumaa karussa
kelpo loppu tarussa.
Lähes tuota tulossorttii
parempaan ei ajokorttii
kunnioittuu kuulemat
enempiä luulemat.

Pentti Pohjola 20130129 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu