Kuka kestää elonaallot mielimiä monet haallot joutoaikaa pelkäämät uksii edes telkäämät. Onnel ovein avautuissa sieluisuus ei vähää puissa runsautta rikasta yläviistoon tikasta. Nollempaa jos elonanti toveittain ehk kimpus hanti saranat et ruosteessa jarru päällä juosteessa. Entrausta sitten pikaa naakeleissa luullust vikaa putsirätti pyyhkimään alkamatta nyyhkimään. Toheloks jos kokee olons ahdisteiseks paikkakolons järjel reittii hakien sen sit linjan vakien. Itsehaittaa, ojaanmenot vakiost jos kimpus tenot yritystä ynnäten harkintaisest rynnäten. Useet löytää hyvin tiensä kuivattaen, niskahiensä ruoteliinsa tarttuen messevyyden karttuen. Linjat pysyy hyppysissä oltakoon vaik nyppysissä puser alla pompotet haljummaskin hompotet. Aina saaden näppiotteen elimnoiden tuolla sotteen kaihtamalla pahinta sydämel ei ahinta. Ärheys ei uiksi liiviin opetellen keinon tiiviin satuteltu saantimme vaakitettu jaantimme.
Pentti Pohjola 20121030 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu