Toisten tehost teuratessa itsen sivus seuratessa apeata ajatus nollanteinen rajatus. Miksi eväät aikoi loppui älynkehy lapsen toppui jälkijunaan joutunut pyörteenpiiloon noutunut. Hihkunut ois hauskaintulles ehtimä kun puhkunpulles tännekin jo tuloa eikä pelkkää kuloa. Vanhetessa väkist vähii omimatta lämmönlähii surkeus se suurenee rikkonainen juurenee. Oispa ollut tuoret eväst hotuiseksi raajat reväst näyttäin täällä toimitaan konsteineeltein voimitaan. Eipä aukee kaverovi yhtyydessä syvä lovi keinotonna kapsittu helpeit jyvin rapsittu. Silti vielä jalka vippaa ilonetsis innoin hippaa takarivin taavina roskainkeruun saavina. Jos ol jotain jäynää mieles ehdottomast edut pieles lillukoihin tarttunut aivan muuta varttunut. Uskon tarvii pinnalpitää hiusjuuris uutta itää menneinsuru nollata kurssi kivoin tollata. Ottamuksist kertyy pino jollonhallus linksa, vino ehontamaan ehtiä peräin puuhis rehtiä.
Pentti Pohjola 20120831 (20120802) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu