20120530-Kosketteita

Sotakamuist mielis tietää
kuin he nykypäivää sietää
vaiko pois jo rivistä
elon olles kivistä.
Tännepäin ei tietä juokse
saati sitten hilppaa luokse
pimeään on painunut
ukko tääl vaan vainunut.

Massaa olin kaikil luullust
kiusaisena ärsynkuullust
huomasivat haitata
rehentelyy vaitata.
Nimittely tiukki tuntoo
aranmieltä vähä runtoo
lapsellista valittaa
rimojansa alittaa.

Orvonosa luonnost lankes
menesteestä sivuunkankes
harrasteihin hamuili
jonninjoudost pamuili.
Kurttupelii polvel nosti
elontummal niinkuin kosti
tekemällä biisejä
useenmielest pliisejä.

Löytyi hieman liikkutilaa
mihin mieli muas hilaa
värssyi täs vaan vääntelen
elosolost ääntelen.
Ystävät ne ynnättynä
joskus hölmöst rynnättynä
hengel tuli tyrkkyjä
kimpuroitui myrkkyjä.

Ukkona nyt uuninkupeel
eikä ehtin innoin upeel
jäsenet nyt jäykkänä
itsesyytteet näykkänä.
Passistivat mua toki
hidust peräs lirui loki
viivan al jos jääntöä
eipä ruorinkääntöä.

pentti pohjola 20120530(20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu