20120418-Jalkoihinsotkua

Toisista kun aina etääl
niinkuin kuorehensa vetääl
lähtösuuntaist lallatust
orvon osan mallatust.
Joskus oli ihantoisin
sisarparven seas loisin
riitelyynkin ryhtyen
keljunkerhoon yhtyen.

Hermostuma menoo haittas
erilailla nykyy laittas
viisar ettei väärissä
ärsymysten häärissä.
Lähestynyt ei oo kukaan
pyytämällä föliin mukaan
selkäintakan tallattu
rippeitäkin hallattu.

Paritonna puksausta
vaistonvajaal ruksausta
itsetunnon puutteessa
narinoihin juutteessa.
Yrittelin tok myös muuta
höpötytin innoin suuta
nuo noit penan juttuja
löpinöitten suttuja.

Älyisesti tippu junast
harmitteli nenänpunast
aurinko kun kuumasi
tolonokkaan tsuumasi.
Nyt on kimpus monet haitat
vähentyneet pinoonlaitat
tuvannurkas tuhritaan
riimitteit kun suhritaan.

Elämä on lähes takan
kokenut jo monen hakan
suruakin saantunut
jokalinjal taantunut.
Vielä pihii silti henki
olennalleen vaik on renki
toivoa ei torjuta
huomenetkaan horjuta.

pentti pohjola20120418 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu