20120417-Omassa olemisessa

Minulla on kumma maku
rivitteitten lopuist haku
noita olen lappanut
aikaa samal tappanut.
Yksi kehys, mihin sullon
hetkelliset heitteet kullon
enempään ei edetä
torvesttulol medetä.

Joutoansa tuolla katkoo
pulmiakin keinol ratkoo
reppuseen mitk mitattuu
kolhumat siin kitattuu.
Vaiston antaa valutella
muistinhorost talutella
kansioihin kertyilee
sen nyt verran vertyilee.

Harrasteita jokamakuun
sitkeys siin antaa takuun
äärehens vaan änkeää
miellekonin länkeää.
Naureksiit ehk näkymille
pitkäänenää yhä sille
tulkaa mukaan talkoisiin
varjostusta valkoisiin.

Edelteistä unimatta
väkisvängäst tunimatta
löysin ohjin ajellen
kukkuansa vajellen.
Seinääntuijo, riipaks ryntyis
kovaan jankkoon aura kyntyis
pienkin liike parempi
hyödyttyy myös arempi.

Iloo löytyy hakein suruun
uppoomatta keljunkuruun
vaterist vai vinoaa
tekemiään pinoaa.
Kärkkäät saattaa sanans sanoo
jos on heillä, moitteenjanoo
tänne saak ei tapaile
arkioloo rapaile.

pentti pohjola 20120417 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu