Keväänmerkit voimistuvat niinkuin ennen, loimistuvat hanget alkaa huveta sulaa maata kuveta. Vehreää saa vielä varttuu aikanansa ohjiintarttuu purot nyt jo lorisee lintuinlaulu sorisee. Ukkona tät kaikkee tsiikaa enempi ois taatust liikaa ikkunoista ihmettää muistojensa valtaan jää. Yli-iloi sallimatta noita tuntoi hallimatta rauhemmasti reknataan kussa kulkee kansa maan. Eipä osaa hyötyy tuoda merkittävää hidust luoda joutomiehen jäänteillä hidastetuil käänteillä. Ajatus viel pienest kulkee riimitteitä mappiinsulkee enempään ei roimia säästeskellään voimia. Leikkisiä päättämyksii harmiks kyllä liikaa yksii kaljunalta löydyssä tuotarataa töydyssä. Hitsinmoista iän eny vastentahtoist joten meny pakkonautin paljoissa löperöst väh taljoissa. Silti kiittää tapahteista ikäukon vapahteista pötkölläänkin oloa nähtynä ois noloa. Tarvimatta takertua kehitteisiin nakertua ootellaanpa huomista uuteenpääsyn tuomista.
pentti pohjola20120414 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu