20120411-Todentaivalta

Yksinäistään koittaa väistää
hyödynrippeet ilol päistää
että tuotkin tarjolla
puuhimien varjolla.
Riimii sysii joutenolles
kompuraa vaik runopolles
leikkimään kun laittautuu
unohtuilee hössö muu.

Kaikkea tät, olos kiittää
huomenia jonoonliittää
paljeurkuu urnuttaa
täytettähän tuostkin saa.
Ihan jouto, älyy mustii
harrasteis on yleens lustii
ääreenkäydes selviää
omintahan onkin tää.

Ymmärtäin, jo jäänyt junast
ehkpä estyi nenänpunast
piiloonpyryn halusta
vellimäiseks valusta.
Sallituil tääl sakaroitu
aatteisest ehk kakaroitu
toista kun ei lähellä
harmaa pakost nähellä.

Varmasti ol hyöty mulle
eikä muuta, tietoontulle
kaipaus vaik kaihertais
nollan yrittämäl sais.
Merkityksii jokajutul
astiansa ääreenkutul
tohelois vaik toimensa
itse oikoo poimensa.

Herranpelko, toki tiedos
ulospäin vaik näkyis miedost
selkäintakaist tarmoa
ooteskelles armoa.
Pännä houkkuu näpittymään
eikä eelle, säpittymään
torvest riittää työntyä
käsilottoon myöntyä.

pentti pohjola 20120411 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu