Loppiainen vielä eessä joulut hiutui ajanreessä valkeenhärmää maastossa mist on oltu paastossa. Kinkut, tortut, loppuunsyöty arvailua kaikenhyöty negatiivii nautintaa mässäillähän harmiks saa. Itsekurin puuttuessa ahmintoihin juuttuessa tarvii nurkkaan joutua hölmöläisest soutua. Ympärys kun viruttunut joulei kehoon liruttunut vastaiskuun valmistuu auta siin ei keino muu. Raskast läski vyöllä kantaa löperöstä kuvan antaa ettei haittaa havata älyy älläin avata. Vuodet tasaa tavotteita minimoiden hahvotteita tuo kyl tuppaa unohtuun kädestäns et tapaa luun. Miten menty keskimäärin olko edes tietoist häärin kompuroiko keräten liianmyöhään heräten. Tulko jostain moitituksi pattia et keräs suksi veikö vika ladulle sieltä sitten kadulle. Ylin tarjoo pelastusta kehyksille helastusta vouhkaamatta vienneistä sydänseudun tienneistä. Nurkissaan tääl nuuhaellen loppusoinnuis puuhaellen iltaans aamut ehtivät hopeisina lehtivät.
pentti pohjola 20120102 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu