Jouluaatto vähän lunta toive ei siis ollut unta mittari kyl nollassa arvaa ei mih hollassa. Pimeää ja yötä riitti nuhjaamiseensa sen liitti kotiukon kapeaa yleisestkin apeaa. Uuniin laitoin äsken tulet vilu ohi tästä kulet lämpimässä löhöän vatsanseudust pöhöän. Illal saunaan totust kämmin satavarmast riittolämmin henkisesti virkoaa asteita kun niskaans saa. Sitten jo on portsuinaika historiast tulee taika Vapahtajaa muistaen rituaaleist luistaen. Tätä se on äijän Joulu olemasta jatkuu koulu luokaljääntiin vaarassa kulut kumit kaarassa. Etääl muual kahinoivat sotatorvet totust soivat rauhasta ei tietoa kysyy hermoin sietoa. Opittaisiin pienestsaakka jokaisella oma taakka mitä pitää raahata huomensuuntaan kaahata. Ystäviä hakemalla laiskanylpeest pakemalla hyväksyntää hymisten aivan pöhköö tymisten. Nöyrää lykkäin jokapulmaan jutut saanee kelpokulmaan rutiinilla nakertain innonelkein takertain.
pentti pohjola20111224 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu