Toisil soisi aina hyvää läheisyydentunnet syvää kullakin ois kivempaa elonote rivempaa. Mut kun meil on omat tavat itsekkyydenpyydöst havat purren mennes karille sätit ei oo arille. Viisaammaks ei vuosis muutu käsitteen vaik kelporuutu johon jalan runttaisi löysät sivuun munttaisi. Useen alut rahaperheis niukemmille synty erheis helppo saalis kateisel maninpuute iät kel. Kitkeryyttä sysäin sielust itkut eivät kasta pielust röhönauru nautittais eliksiirii tuosta sais. Suomalainen usein tyly aatoskulus muhii lyly hitsiik hölö kyselet etevyyttäis nyselet. Oman rauhan tarve mulla itseriitoks tääl ei tulla nyöryys luonteenvoimana pienkin fiba soimana. Epävarma etääl keulast hopeelangan puuttuis neulast rösömmillä rihmoilla ylemmält ei vihmoilla. Laittamukset laadunmukaan sisimpään ei ulkoo kukaan hilja soppi toiveille myräköistä loiveille. Yksilt sijoilt kapeasti uunoomalhan apeasti tuohonriviin työntymät vilungeista hyöntymät.
pentti pohjola20111125 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu