Lyhyeksi kun jää nukku mielenmelskoost syystä tukku keljuttaakin kiehnäntä ojastelee riehnäntä. Myöhään vaikka sänkyynheittyy jostainsyystä karvaakskeittyy unenpäistä typistys harmitteesta rypistys. Aihuuttaa ehk monet vaivat ylimerkityksen saivat omikstarpeiks huolia noita nitkunpuolia. Henkisest jos herättyisi itsesyytteist perättyisi muistain anteeksantoa Ylempää tuolt kantoa. Pienist jurpuist turvonneena laitonlipsuist urvonneena vaterisuus vinossa syntikuorman hinossa. Kukaan ei tuo turkasia höpöisyyden purkasia tyhmäst omast otettu silee kurttuun sotettu. Oivaltuuhan jutunlaita älli vaik on iät kaita tiet kun moniks risteää nollaksihan yksin jää. Yhä yrttää selitellä ukko, taida pelitellä mensast siit ei tietoa lainoskellaan mietoa. Umpeutuu jos huomeenhalu työns sen takan, viivalpalu otsamärkän näähkiä sielunsyvää räähkiä. Vanha joutuu pähkäilemään haittainskanssa ähkäilemään nostais joku ojasta miehistyisi rojasta.
pentti pohjola 20111124 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu