Syyllisyyttä ei pääs pakoon hyvänhaut kaatuu lakoon kiukutelles toisille läheisille moisille. Hengessänsä pyytää anteeks silti kuormaa jättyy kanteeks eikä eril erheistä tunnolle se herheistä. Kertakerran perään tuota olotilast löytyy suota miks en mutkii erota älyy siten terota. Puhdas mieli parantaisi ymmärtmykseen varantaisi nuritteistkin nauttien röpöt vaikka tauttien Moitteista jos hermot hukkaa soimons karikoille pukkaa jäljemmäksi jääntyen hauskan harmiks sääntyen. Ilo kerry vuorenkoroks tipahda ei toimilt horoks aistein hyvän etäältä luopuin taaksevetäältä. Anelua toimekkuudest kutokankaan loimekkuudest järjenääntä uskoen minimist siin fuskoen. Vaikkei pysyis keulemmalla peremmälkään pure halla laillansa kun laittelee ärhenteisens taittelee. Nöyryys olkoon seinäl taulu raikukohon rujost laulu sävel vaikka vapajais onnenantii hapajais. Laitettu kun käpsehtimään tulevista näpsehtimään valoo huomeen riittelee siitä Ylhää kiittelee.
pentti pohjola20111121 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu