20111116-Kantumia

Syytä en täs vähyyttäni
puutteelista lähyyttäni
Ylhält mulle suomina
iänpitkin tuomina.
Elonsorvis pyörytytty
kovainhaastein saldo, mytty
lusikal vaan tarjottu
kukummilta varjottu.

Ojennettu mutkallisis
takaperois kutkallisis
älä eelle yritä
hankalas vaan syritä.
Jäljempänä toistentakan
plarauttaa ukol pakan
valttei ei oo jaossa
paremmil kai paossa.

Liikkeellaittu vähentynyt
könttymäisyys ähentynyt
mahakin se suurtunut
näläst nähdyks juurtunut.
Tekis mieli terästyä
arkehensa herästyä
ilman synnintuntoa
nostaa nollast kuntoa.

Haikailla voi vaikka mistä
tikkua ei ristiinpistä
kuorma siit saa kukkua
pelko, putiin hukkua.
Ylemmäksi yrittäen
joskus päästä päälle mäen
luonnonkaunis leviäis
sydänsynkkä keviäis.

Vaan on hermot heitättävät
unelmaiset peitättävät
säpsähtelee räpsästä
kättenyhteen läpsästä.
Riittämättä renkauksiin
satavarmain jenkauksiin
läheiset on tukena
plussemmuudeks lukena

pentti pohjola20111116 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu