Pötkölolo käynyt tutuks lisäryntet viihdynkutuks näpit närsynarkoja tarvitseisiit karkoja. Voimatonta nyt on oloo asuttaissa kotikoloo joutomiehen jäänteissä runsaast kitkaa käänteissä. Oli aika jolloin jaksoi tekemistään hosulmaksoi vaikka kintut sakkasi tointa toiseens pakkasi Hävettänyt oisi luisto yritteestä soma muisto tunto metkast lepäsi pinnaaman kun epäsi. Natiaisest nyhytetty vaik ehk vaivoin ryhytetty hommelit ne hoidettiin evääl vatsaa voidettiin. Sisarusten yhteistoimin tuplahutuin tuumiinvoimin yhä maaliin osuttiin innonkanssa hosuttiin. Tuonne jäivät joutumukset orsille on viety sukset laiskennuksiin lauettu harrashommil auettu. Itsetehtyy näpertäen vaikka silmät häpertäen mappiset ne pulskistui sävelvirran sekaan ui. Riimit enää nyt on tähteen antaa sekin elost nähteen puksamasta poistuttu iänpaljos soistuttu. Eikä kukaan koputtele mihkään menoon hoputtele takavasel taltuttu yliyrtteest maltuttu.
pentti pohjola 20111108 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu