Mielenviret ylläpitäin kupoolistaan uutta itäin haaveet saavat selittyy notkeest noihin pelittyy. Rajat toki eestään löytää arvaamatkin noihin töytää ärräpäät ehk tärisee sielu sotkuist värisee. Lujahermo jos tääl oisi omat haittans sekin toisi vaara väärin kirittää läheisiään lirittää. Tuntoons pitää tukeutua ainaisoppiin lukeutua ylenny ei määreissä kuvitteluin sfääreissä. Ellei ennä jonne mielii takseinäst edes kielii saantamukset kasoissa vaa-ankielet tasoissa. Jotkut juostuu sinne tuonne piiskaajana hotuluonne ikuisessa tohinas sydänverens kohinas. Hitaat heittyy harkitummin alenevin toki summin tikastuen laittoihin paikkapaikoin vaittoihin. Ylimpän on silti Luoja rusinoidun mielensuoja eine sielt ei kyllötä koppavaksi ryllötä. Nöyremmyys siis haennassa säpläköinnist paennassa lähdöt tuttuu evästä vailla kullast revästä. Ilo vaik tuo unenlaista palaneen ei käryy haista silmät auki ajoa kompuraans ei hajoa.
pentti pohjola 20110912 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu