Kaikhan jotain yritämme laatuisammaks pyritämme uskomalla antoihin törmäämättä kantoihin. Pienistä jos enii pelko aina uudest ottain selko mikä rattais rutisee lahkeet lepain tutisee. Järkevyydel vähän voidaan säröisesti usein soidaan haitta haittain joukossa taaemmalle poukossa. Opettelust luopumatta itsehyväst juopumatta reaalinen reknautuu perässänsä sitten muu. Luottamusta kavereihin apuu aina havereihin yksin voimilt kutistuu huolihinsa rutistuu. Toimimatta juoruisissa mihin miettimättä hissa uudet kelvon vahvistaa päiviämme lahvistaa. Elämä on lahja Luojalt parahalta haittainsuojalt sitkö kävis kieltämään humpuukiksi mieltämään. Rattaat raksais ilman yhtä narustamme innoin nyhtä kestämällä koitteita oletettui loitteita. Siirtymistä vuottenjanal hiipumalla jälkeen manal nuo on raamit rassata taltii, taikka hassata. Ihminenhän horjuvainen tyhmyyttänsä torjuvainen laittamansa lahoa puikkeet pitkin ahoa.
pentti pohjola 20110824 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu