20110824-Surrailua

Kaikhan jotain yritämme
laatuisammaks pyritämme
uskomalla antoihin
törmäämättä kantoihin.
Pienistä jos enii pelko
aina uudest ottain selko
mikä rattais rutisee
lahkeet lepain tutisee.

Järkevyydel vähän voidaan
säröisesti usein soidaan
haitta haittain joukossa
taaemmalle poukossa.
Opettelust luopumatta
itsehyväst juopumatta
reaalinen reknautuu
perässänsä sitten muu.

Luottamusta kavereihin
apuu aina havereihin
yksin voimilt kutistuu
huolihinsa rutistuu.
Toimimatta juoruisissa
mihin miettimättä hissa
uudet kelvon vahvistaa
päiviämme lahvistaa.

Elämä on lahja Luojalt
parahalta haittainsuojalt
sitkö kävis kieltämään
humpuukiksi mieltämään.
Rattaat raksais ilman yhtä
narustamme innoin nyhtä
kestämällä koitteita
oletettui loitteita.

Siirtymistä vuottenjanal
hiipumalla jälkeen manal
nuo on raamit rassata
taltii, taikka hassata.
Ihminenhän horjuvainen
tyhmyyttänsä torjuvainen
laittamansa lahoa
puikkeet pitkin ahoa.

pentti pohjola 20110824 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu