Yksinolles kasvaa huoli se on elon nurjapuoli ilo ei saa voiteita minimoimaan loiteita. Kestettävä tylsäntuloo pahimmoillaan jopa kuloo tietoo kun ei tarjolla osans olonvarjolla. Siltä saralt sato puuttuu röniköihin ruuhi juuttuu minämieli hukassa anheemmille pukassa. Harrasteista ainoo lohtu puseralus kun se rohtu ääreen usein urnailee tökkämyksii turnailee. Jos on onni asuu koton eikä nuivis tauti hoton tarinalle jatkoa vailla vaikeenvatkoa. Ehyyksi ei todel enää vähäkin jo tuottaa tenää mallinteet on matkoissa sinisilmyys hatkoissa. Väärin pelas monet kortit lukkiutuivat anninportit uskoi edun löytyvän älyyvyydest höytyvän. Takatuuppas toheloinnist närkkäs osan sorjastsoinnist sitä jollain lääkitty kevyymmästi kääkitty. Rupeematta mahtailemaan loistompia jahtailemaan paikka poppoon perällä myöhäsynnyst herällä. Antoi juttuin juoksennella takaperost tuoksennella ei silt miinust millekään vastaisuudes, sillekään.
pentti pohjola 20110823 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu