Melu se on nykyaikaa joka tuutist tuota raikaa koneet kilvan pörisee vinkuaa ja mörisee. Telkkareista, radioista yliääntä suoltuu noista säätimet kun pohjassa kagofoniin johdassa. Entises ol luonnonrauha mit nyt hetkin myrskynpauha linnut laului lirkutti sirkat sorjast sirkutti. Kaupunkeihin monil kiire urbanuuteen samal siire pakokaasuin kitkerään laumavaisto aihii tään. Aina tarvis tapahtua ikeen alta vapahtua baarein palleil pyrkiä huolii hiiteen tyrkiä. Pulinoitta eihän päivää hetkikin jo herttää näivää laumassa on laatua vaivattomast saatua. Laulut mäiskeen makeoinnein paistinpeltein hakeoinnein jopa tyytyy tulvehtii räminää kun hulvehtii. Ämyrithän särkee kuulon tulpitellen vaimii luulon sanomukset salpaantuu ihmislähi halpaantuu. Uusi aika ankeuttaa meteleihin vankeuttaa tietoisetta taannoisist silkkimäisist jaannoisist. Odotteis meil pitkä ikä hyödynteinen jos sit mikä edelteit ei pilailla mökää nurkil hilailla.
pentti pohjola 20110819 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu