Funtsailuista ei tuu loppuu vaikkei vähää mihkään hoppuu aatokset nää ainoat totuttujas painoat. Jyristely estää telkan ohjelmat vaik ihan helkan parit tunnit ääressä homma jos ois hääressä. Oma avuton täs esil ehtimättä minkään pesil surkeaa on snaijata nollaa tarvii paijata. Yksinään on yhytetty leipää lärviin ryhytetty vatsan ympyr isona kunto syystä risona. Haentoja, paentoja riimitteitten saentoja olontyhjää täyttämäs lamppu huomeen näyttämäs. Pieneksi on käyneet keinot ylileväl vaikka meinot uskoin lajin löytyvän ilompihin töytyvän. Kuvitellen kaikenlaista aurinko ei aina paista hötsänöintiin hukuttuu miinusteiset tukuttuu. Elämöidä eihän näillä tavutteitten loppupäillä sen on tuhast sanonut oivaltamaan anonut. Leikkimällä laittelua niukentaen vaittelua ulompana urnoosta tyhjän taskuun turnoosta. Miksi aina jotain pitää keljumaista kehäs itää vastaus ei välähdä salasana sälähdä.
pentti pohjola 20110720 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu