Heräämällä päivänkanssa illalla jo hyytyy tanssa silmätristis oloa nuijuututtaa poloa. Eikä unta valos vienny tuohon nälkä,tippaa lienny pimeiks puhtein pimetes kornastuksest nimetes. Nyt juur helle yllä maamme roppakädel sitä saamme kolmetkympist helposti se ei vanhal jelposti. Kuteit niskast kevetelin paljast ihoo leventelin aurinkoon silt varovast eilen tarttui harovast. Siinä nahka vähän käräht ylähältä tuhdist täräht pilveksessä pysyillen itsetunnolt kysyillen. Totutonta tukaloittaa otsonpuute, hommas haittaa vaaraa syöväl tarjoilee suojaust tuos harjoilee. Yli viiden vikitytty onneks ei viel pistä hytty kärpäsetkin koloissaan eikä pörrää oloissaan. Vehreydet vihantuneet puut ja puskat lihantuneet kelpaa silmän lepäillä auvon annis kepäillä. Merenlahdelt hopeet heittyy piriskoihin päiväl peittyy leikkisästi ilakoi saantii somast vilakoi. Lähtemiset hyllyl laittuu tuonnetuppoo alkuuns taittuu kotinurkis käppäillen hanuriikin näppäillen.
pentti pohjola 20110608 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu