Niskaa jo sit pystys rässää haitantulon heti kässää eihän aina makuulla lievitystä hakuulla. Virkeenä ei sängys viihdy untenmaille uudesthiihdy jotain täytyis touhuta leikkimielel nouhuta. Riimittely kädenulol sielu vaik ois karunkulol naftimpikin piristää hius jos rajas kiristää. Omistaispa hyvät nukut äärestviereen tulis tukut ilonpilke enisi rasvatummin menisi. Puute tuosta luimistuttaa varhaisel tääl tuimistuttaa aika kuni pysähtyin toimettomaan nysähtyin. Kiroilemaan äkist laittaa toleranssinpuute haittaa usvat ololt ylentyy saamattomuus sylentyy. Yksi järsy, hakee toista nipussa ei välkky loista pillereitä popsiissa omasyytteen ropsiissa. Hyvyyttä ei huono kestä likapyykkii tarvii pestä erehteisist otoista uskon turpaanmotoista. Miksi möykät, kyselevät toivonvähää nyselevät selitteet ei somenna eeltees riviin komenna. Älytöntä, älämölöö jonninjoutavaista hölöö rinta suvest maistele kukkaintuoksuu haistele.
pentti pohjola 20110605 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu