20110503-Loukotusta

Yksilöinä yhytymme
toimihimme ryhytymme
ellei laiskuus esteenä
kuppaaminen kesteenä.
Parhaat pyyhki tullenmennen
sitä samaa nuorna ennen
laatuu kun ei löytänyt
äärinvierin pöytänyt.

Geenit ehkä rajoittivat
astiaamme vajoittivat
stabiiliin ei taitanut
hyvii föliins aitanut.
Jaksamatta kouluttua
hetkiks hidust jouluttua
alleen arki asetti
pasmat pieniks tasetti.

On kyl kasa korottunut
värskist silti horottunut
ikäkin jo jarruttaa
puolitekoin tarruttaa.
Laitettuna laatikolle
konistunut siinä polle
niukissamme nurkittu
takaa olkain kurkittu.

Suomalainen sisu puuttuu
ruuhi rapakkohon juuttuu
merikortit hukassa
kisinpisii sukassa.
Nous nyt tuolta tehommaksi
linjat laittain ehommaksi
pakko pienii pyyteitä
välttääksensä hyyteitä.

Rinnanrauhaa reittimällä
inhon etäs peittimällä
valo varmaan laajenee
plussainmäärä taajenee.
Hävitty ei olla pelii
tunnusteltu tutust kelii
josko juonnon järjestäis
solmut että narunpäis.




pentti pohjola 20110503 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu