Siitä kiittää, et saa olla rytisty ei myrskyis jolla haittoja vaik heittynyt ajan alle peittynyt. Vuottenpino kukullansa eikä siitä tulle ansa ylemmäs ei yrityst tät vaan tottuu pyrityst. Haaveilla on henges saanut arki silti itseens jaanut painimisis pettynyt sielu rosoist vettynyt. Mitä tarjol, siitä eväs kammastansa piikin reväs lopuntaa ei aatella tummii turmeiks saatella. Oheenkin on erehdytty eikä pakkiin perehdytty nirhamia napsahti pöpelikköön kapsahti. Jäljemmällä juhnaamista itsekeinoin tuhnaamista ettei pelko pepussa varaeinet repussa. Laittomuuksii arvosteltu huhupuheis tarvosteltu vaik ei omuus parempi sieluseulo harempi. Toistenjäljil toppaeltu sit sun tätä koppaeltu auvoisessa luulossa ettei ketään kuulossa. Näin siis pienest pakerruttu liaaneihin takerruttu ulkona vaik oikeesti ympyrämme soikeesti. Merkkailua harrastaen loppusointui varrastaen riimitteitten punnuksiks oletteitten tunnuksiks.
pentti pohjola 20110427 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu