Maanantaita mainitellaan jonopyhäs painitellaan ikivanhan antina kiikkujuhlan kantina. Vesi välkkyy jäistä eros sulaminen itseens teros lämmintä kun lähättää talvenjälkii vähättää. Honais kaiken muuttumisen unohtaen juuttumisen reippaammaksi ruveten ekstransuuntaan kuveten. Tuntumaa taas ottain peliin hanuria laittain heliin nupistansa nyhtäen polkat valssit yhtäen. Ankeisuudel lähtöpassit uudel toivol täyttäin kassit minuakin autettu lempeydel tautettu. Sisarusten myötä menty kiintymys se siinä enty jätetty ei juilimaan tunkiolle huilimaan. Pinoomat ei päätähuimaa silti tyrkytystä tuimaa lisii sinne kantaen elonmerkkei antaen. Jos ei riitä rakenpuiksi varmast kelpaa heikontuiksi nuljuma et niukkenee ote ruorist tiukkenee. Luokka toki totust laskus avaimii ei kaappiin taskus hyväksymäl haavansa kuittaa kirjoin kaavansa. Näyttämällä rehtisyyden puutteellisen ehtisyyden etukeulalt karussa reaalia tarussa.
pentti pohjola 20110425 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu