Pääsiäises täällä ollaan munia ja mämmii pollaan suuta siinä aukoen arkisistaan taukoen. Lahden vesi väikkyy silmis edistymää niinkuin filmis sektorin jo ohitti kauempia kohitti. Hopeoita taasen riittää Yläherraa saapi kiittää asumus et hollilla korves oisi nollilla. Tulleit vuosii takuksemme ohenteina kakuksemme jolle ei nyt mitään voi vanhuksen tää valssi soi. Kuvitteisest sitä toki laman moneltapaa koki soitin vartoo pöydällä näplijäänsä löydällä. Ratokseen väh rämäyttää nakkisormil hämäyttää polkkankin sen puristaa entismuistist huristaa. Aikaa täällä annettuna vettä kaivoon kannettuna että loppuun riittäisi huolenpidost kiittäisi. Suvi on nyt ihan ovel lämpölaineit löytyy povel aidointa on troppia ottain tuosta koppia. Ystävii ei enemmästi kehottamas menemmästi nurkassaan kun nuhruaa väsrssyjänsä tuhruaa. Luulemisii lonimatta arkinen on pöydänkatta äärellä ei tyrkkijöi perustoitten myrkkijöi.
pentti pohjola 20110424 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu