Aamutoimet kun on tehty liikkupuol jo siinä ehty niskavaivan vallassa vater pahast kallassa. Tuenhakuu etsii päälle kevennystä keljunnäälle irtipääsy estynyt tutkitusti testynyt. Riimeil mielii irroittua ällämyksiins virroittua löytämistä nauttien kymmenvuodet tauttien. Järjemmäks ei enää ehdi vihannast tuo mieli lehdi harmaanhaittoi työntelee perskemmistkin hyöntelee. Taivalta on taakse pitkäl osansa myös olonsitkäl reppu vaikka rutistais minne moskans putistais. Kipunappei suuhunmättäin jonkun rajan tuskaan jättäin ei oo valinvaroja sileämpii karoja. Yhtälöt on ratkomatta säikeet vanhaan katkomatta Äiti kallis mielessä hersyy hänest kielessä. Porukka on muuten hengis tok jo haittaisien tengis uutta aamuuns ihaillen lojuen tai pihaillen. Mit täs vartois vanha ukko oveinpääl jo monil lukko estettynä aikeista laadultansa vaikeista. Nöyräämieltä terottaen höpön todest erottaen tälläkeinoin matkata pelon persailt hatkata.
pentti pohjola 20110329 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu