Työt ei ukol enää sovi suljettuna pysyy ovi huomisissa huolia epätiedon puolia. Yrittämäl äkist ällää maatavasten tässä tällää aiemmin mik onnistu nyt ei keinoin ponnistu. Kuvittelul ehkpä osa lutussa vaan ilonposa olon tuntuis tukolta avain puuttuu lukolta. Näin on marjat kimpuroina oottohaaveet himpuroina lerpallansa laittamat päsmäreinä haittamat. Jälkeen jouduil annatella nokkaa pinnal kannatella ettei henki hukussa alinomaa nukussa. Sitkeyttä sisunmyötä otatella, päivää, yötä valkkaellen voimia koniins persail roimia. Ikitahtoo tavoitellen hengenhierros havoitellen tää juur juttu tärkeä virheillä voi särkeä. Aseet toisil kaikes antaa silmäämällä vastarantaa elonjatkuis lasettaa koordinaattei asettaa. Hätähän ei hukututa pilkansviereen nukututa onni tule tukemaan alstonta pukemaan. Ripoi jostain käsil löytää evästäen huomispöytää nuoret nähkööt nurjamme suuntaköyhät kurjamme.
pentti pohjola 20110320 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu