20110227-Purkitteita

Kevät kutsuu kulkijoita
valon mieleens sulkijoita
päivänpituus venyttyy
siinä sivus enyttyy.
Vaik ois ootot kiven alla
uskoa ei vienyt halla
itsekulle näytetään
kuinka tyhjää täytetään.

Oppimista vauvast vaariin
elämää saa uusiin kaariin
rutiinil vaik ratsastais
hyödyt handuun natsastais.
Meit on moneks yrittämään
alavireist syrittämään
jos ei sisu kaulassa
rukkaset jo naulassa.

Yksinään ei lopult kukaan
lämpönsä kun ottaa mukaan
pelkäämättä poistoja
hikeviä toistoja.
Ääreen ehtii ekstraloittaa
siinähän jo kelloi soittaa
tunnonpuolen toiveissa
lainehittuu loiveissa.

Rauta pitää takoo kuuman
hakemalla oikeen tsuuman
vasaroida älyllä
eikä suurel hälyllä.
Puntariin ei kaikkee panna
luonto tuohon tukee anna
sietämisel suurella
kukkulans jo juurella.

Enin osa talvest takan
auvommista antaa nakan
miksi poikin polulla
ulkokullast kolulla.
Hyvä elää tätä hetkee
jatkakaamme juonest retkee
tulevissa ilomme
kestettäisiin pilomme.

pentti pohjola 20110227 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu