20110117-Verhoumia

Lunta uutta runsaast pukkas
vanhat jäljet samal hukkas
riittää tuolta tuloa
sisältkatsoin suloa.
Mut kun sitä alkaa kauhoo
hikipäisest lappaa jauhoo
pienempikin piisaisi
luukut lähdöilt liisaisi.

Itse oon jo töiltä heikko
jonninjouto äijäpeikko
enkä eneen urkene
taakka niskas surkene.
Levossa on paras olla
riimitteisiin hyvä holla
antaa kynäl kyytiä
väistätellen hyytiä.

Työtä ennen aamust iltaan
niinkuin lankkui lisäin siltaan
jatkumien haennas
pinnaamisen paennas.
Valinta ei toki vapaa
reviirinsä sivuilt hapaa
paljepelil puljaili
näpyil sormet nuljaili.

Kohtamoisest homma sujui
vaikeatkin jonoon ujui
harjoistust kun harrasti
toimeen usein tarrasti.
Potretteja näpsytteli
tallelootaa räpsytteli
albumeista löytyvät
innostuksen höytyvät.

Yhä värssyi väännätellään
siellä kivii käännätellään
lääkkeeks mielel laitetaan
tymäntyrkyy taitetaan.
Saapi nähdä miten huomes
värähteitä silmäluomes
riitteleek täs voimia
entislailla toimia.

pentti pohjola 20110117 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu