Riimeily on yleens lepo siellä konkkaa tavunhepo vähät viitteet varautuu niihin äkist tarautuu. Leikkimistä ajatteilla tok jo vanhan vajatteilla kuoppii kenel kaivele ystäviään vaivele. Otantoja kuni hyllyst torventäydelt tulee myllyst priimaan tok ei pyritä konstii silt ei syritä. Useenlaista läjäystä tantereeseen mäjäystä ehtii vuosis suorittaa pajunköyttään nuorittaa. Höpsöttely huvituttaa antaa aatteen kuvituttaa syömmelt painoo pienentää jalkoihins ei helpost jää. Toki tyrkköö ulotonta kappaleita noita monta läjäst ei tuu pisteitä onhan otot misteitä. Kevennystä kuvioihin uppoomatta luulonsoihin nauttipuoleks nakertaa ooton ottein takertaa. Minä, sinä, kukahyväns passata voi hollil jyväns hengenpyssyl ampuissa valonkajoo lampuissa. Joutavia äijä tuhraa yhelmäst kun aina suhraa eikä pysty yrtteissä leimahteiset syrtteissä. Otto-ovet silti auki ruumenii vaik kidast lauki troppina on ololle ukkovähäl pololle.
pentti pohjola 20110115 (20100830) o pohjola.pentti@gmail.com o PP kotisivu